Keski-Suomen vapaan sivistystyön oppilaitosten kannanotto vapaan sivistystyön valtionrahoituksen leikkauksiin

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusneuvottelijat suunnittelevat valtiovarainministeriön esityksen pohjalta jopa 50 prosentin leikkausta vapaan sivistystyön rahoituksesta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, urheiluopistot ja opintotoiminnan keskukset.

Leikkauksilla olisi rajuja seurauksia muun muassa työllisyydelle, jatkuvalle oppimiselle, kansan hyvinvoinnille, alueelliselle tasa-arvolle sekä pitkällä tähtäimellä kansainväliselle kilpailukyvylle. Leikkausten seurauksena monen oppilaitoksen toiminta kävisi mahdottomaksi.

Keski-Suomessa vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitus nojaa vahvasti valtionosuuksiin. Kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi monella opistolla on jo leikattu kustannuksia inflaation ja kuntien omien rahoitusosuuksien pienentämiseksi. Jos tähän lisätään valtionosuuksien raju leikkaus, ei opistoille jää toimintaedellytyksiä. Koronan aiheuttaman rahoitusnotkahduksen ja viimeaikojen kustannusten nousun vuoksi hintoja on jo jouduttu nostamaan reilummin useassa opistossa. Jo nyt olemme saaneet viestiä, että osalle osallistujista maksut alkavat käydä ylivoimaisiksi.

Kurssimaksujen korotuksilla ei taloutta pystytä paikkaamaan, koska maksujen noustessa monella ei ole enää varaa osallistua opistojen toimintaan. Maksujen kaksinkertaistaminen ei tuo lainkaan lisää tuloja, jos osallistujien määrä puolittuu.

Vapaalla sivistystyöllä on vankka, yli sadan vuoden osaaminen kaupunki- ja yhteisösosiaalityöstä. Tiedämme, että tehokkain tapa estää syrjään joutumista ja osattomuutta on luottamus siihen, että ihmisillä on tarve oppia, kehittyä, kasvaa. Siis sivistyä. Tiedämme myös, että sivistystä on vietävä sinne, missä ihmiset eivät itse osaa lähteä sitä hakemaan, tai eivät tiedä, että oppiminen ja sivistys kuuluvat myös heille. Vapaan sivistystyön oppilaitokset löytävät vuosittain tuhansittain juuri tällaisia ihmisiä. Suomen kieltä opettelevia uusia tulijoita, mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia, vankilasta vapautuvia, työttömiä, asunnottomia, kehitysvammaisia ihmisiä sekä lapsia, nuoria, opiskelijoita, eläkeläisiä ja monia, monia muita. Uuden oppiminen, omien kykyjen löytyminen ja niiden näkyväksi tekeminen vahvistavat ihmistä itseään, lisäävät osallisuutta, vähentävät yksinäisyyttä ja estävät syrjäytymistä. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tekevät tätä sivistystyötä, koska uskomme yhdenvertaiseen yhteiskuntaan. Se on kuitenkin taloudellisesti raskasta.

Koulutus, elämän mittainen oppiminen ja itsensä kehittäminen vahvistavat yhteiskunnan eheyttä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa voi oppia uutta, kehittää ammattitaitoa, lisätä opiskeluvalmiuksia, hankkia ammattitutkinnon, valmentautua koulutuspolulla eteenpäin ja työnhakuun, harrastaa tai opiskella uudessa kotimaassa tarvittavia arjen taitoja. Opiskelijoiksi ovat tervetulleita myös erityisiä tukitoimia tarvitsevat.

Keski-Suomen maakunnan alueella opistojen opiskelijat ovat koulutustasoltaan enimmäkseen toisen asteen suorittaneita, eivät siis korkeakoulutettuja. Opiskelijoista huomattava osa on työelämän ulkopuolella olevia, eli lapsia, nuoria aikuisia, eläkeläisiä tai työttömiä, joilla ei ole varaa kalliisiin kurssimaksuihin. Eläkeläisille ja työttömille osallistuminen opistojen kursseille tukee sekä henkistä että fyysistä toimintakykyä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edelleen kuntien vastuulla ja kansalaisopisto on kustannustehokas instrumentti tässä kokonaisuudessa. Pienemmillä paikkakunnilla vapaan sivistystyön oppilaitos kansalaisopisto tai kansanopisto on usein ainoa taho, joka tarjoaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja hyvinvointia lisääviin harrastuksiin. Asuinpaikkaa valitessa opistoilla on huomattava rooli pienempien kuntien veto- ja pitovoiman tuottajana.

Jyväskylän kesäyliopisto puolestaan palvelee koko maakuntaa ja maata järjestäen elinikäisen oppimisen mahdollisuuksina mm. Ikääntyvien yliopiston ja JYUniorit -lasten ja nuorten yliopiston toimintaa. Tietoa välittämällä tuetaan seniorien toimintakykyä ja pidennetään itsenäistä kotona asumisen aikaa ja vahvistetaan nuorten kiinnostusta opiskeluun, perheen
sosioekononomisesta taustasta riippumatta. Mikäli osallistumismaksuja joudutaan edelleen nostamaan, toiminta tulee jatkossa kohdentumaan hyvätuloisten, koulutettujen palveluksi. Keski-Suomessa on kuusi kansanopistoa, jotka tarjoavat pääosin pitkäkestoista päätoimista opiskelua perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa, toisen ja korkea-asteen nivelvaiheessa, työn haussa, maahan muuttaessa jne. Opiskelu ehkäisee erityisesti nuorten syrjäytymistä tarjoamalla turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön oppia ja asua. Kansanopistoihin tullaan eri puolilta Suomea ja sieltä siirrytään jatko-opintoihin tai työelämään.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset työllistävät Keski-Suomessa vuosittain vähintään 900 tuntiopettajaa. Opistojen toiminnan lakkautuminen toisi yllättävän suuren määrän työttömiä, mikä johtaa verotulojen pienenemiseen ja työttömyysmaksujen nousuun.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden vapaaseen sivistystyöhön käytetyn euron on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle jopa yli viisi euroa. Tuotto syntyy siitä, että sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät.

VST:n oppilaitoksilta vaaditaan omassa toiminnassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomiointia ja jatkuvaa kehittämistä. Leikkaukset vaarantavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden valtakunnallisesti, keskittäen tarjonnan vain suuriin keskuksiin. Vapaan sivistystyön monipuolisen, monia haittoja ennaltaehkäisevän toiminnan on jatkossakin oltava saavutettavissa maan kaikissa kunnissa. Luokkaistuvan, työvoimapulasta kärsivän, segregoituvan ja eriarvoistuvan Suomen ei pidä antaa vapaan sivistystyön rapautua. Kun säästökohteita etsitään, on viisasta ajatella asioita yhtä vaalikautta pidemmälle.

Keski-Suomen vapaan sivistystyön piiri ry

Kannanoton allekirjoittajat

Kansalaisopistot
Pirjo Ikkala, rehtori, Keuruun kansalaisopisto
Helena Huovila, rehtori, Jyvälän kansalaisopisto
Paula Nieminen-Lehto, rehtori, Koskela opisto
Minja Niiranen, rehtori, Lievestuoreen kansalaisopisto
Timo Tikka, rehtori, Saarijärven kansalaisopisto
Marjut Penttinen, rehtori, Laukaan kansalaisopisto
Miikka Laihonen, rehtori, Hankasalmen kansalaisopisto
Kirsti Keihäsvuori, Karstulan kansalaisopisto
Henna-Mari Lintunen, vs. rehtori, Viitaseudun opisto
Mikko Saikkonen, rehtori, Jyväskylän kansalaisopisto
Kari Kropsu, Puulan seutuopisto

Kansanopistot
Jaana Laitila, rehtori, Alkio-opisto
Harri Erkamaa, rehtori, Jyväskylän Kristillinen opisto
Mervi Viiru, rehtori, Karstulan Evankelinen opisto
Ilkka Majuri, vs. rehtori, Jämsän Kr. kansanopisto
Tanja Laulainen, rehtori, Iso Kirja

Kesäyliopisto
Leena Meriläinen, rehtori, Jyväskylän kesäyliopisto